Klovni Dodo julkaisi Klovnerian käsikirjan

Yleinen harhaluulo on, että klovniksi tullaan hankkimalla punainen nenä,
peruukki ja lapionkokoiset kengät. Klovnerius ei kuitenkaan tarkoita ulkoisia
tekijöitä, vaan se on henkinen, sisäinen tila, joka löytyy kunkin klovniksi
haluavan omasta persoonasta. Paras klovni on aito, oma itsensä.

Klovnerian käsikirja on ensimmäinen suomalainen klovnerian esiintymisopas.
Se käsittelee klovnerian perusasioita lähtien liikkeelle katsauksesta klovnerian
historiaan sekä erilaisiin klovnityyppeihin, edeten oman klovnihahmon
löytymiseen sekä esityksen suunnitteluun ja niihin periaatteisiin, jotka tekevät
klovnista klovnin. Oman lukunsa kirjassa saavat myös mimiikka, slapstick
-tekniikat sekä klovnin rutiinit ja gägit. Klovnerian käsikirja on tarkoitettu
kaikille sirkustaiteista, viihdyttämisestä ja näyttelemisestä kiinnostuneille,
niin opettajille kuin itseopiskelijoillekin. Sekä tietysti myös kaikille niille,
jotka haluavat olla häpeilemättömän rehellisesti positiivisia, lapsenomaisia,
leikkimielisiä, pateettisia ja hempeileviä.

Jari Siljamäki esitti sketsejä jo 9-vuotiaana sekä alkoi pian myös keikkailla.
Siljamäen Klovni Dodo syntyi vuonna 1994: Dodo on sanaton klovni, joka
osaa soittaa myös flamencokitaraa. Siljamäki on ollut katutaiteilijana
Euroopassa, esiintynyt lukuisissa maissa Japania myöten ja tekee yhteistyötä
mm. lastenorkesteri Loiskiksen ja Turun filharmonikkojen kanssa. Vuonna
2007 Klovni Dodo sai oman 13-osaisen TV-sarjansa.

Nettohinta:25,00 €

Tilaukset: www.markkupurho.fi

Leonel Lejeune sai Sirkuksen Lumo -palkinnon

Sunnuntaina 7.2.2010 Suomen Kansallisteatterissa juhlittiin ensimmäistä kertaa
näyttämötaiteen Thalia-gaalaa, jossa palkittiin alan parhaita tekijöitä, produktioita
ja ilmiöitä.
Sirkuksen tiedotuskeskus jakoi gaalassa Sirkuksen Lumo -palkinnon tunnustukseksi
suomalaisen sirkustaiteen hyväksi tehdystä työstä. Palkintoraadissa istuivat
kriitikot Annikki Alku, Merja Koskiniemi, Kaisa Kurikka, Elisabeth Nordgren
ja Jussi Tossavainen ja raadin puheenjohtajana toimi Tomi Purovaara.
Palkinnon sai sirkuspedagogi Lionel Lejeune.

Palkintoperusteet:
Ranskasta Suomeen vuonna 1992 muuttanut Lionel Lejeune (s.1968) on uuden
suomalaisen sirkuksen keskeisiä pedagogeja. Hänen työssään korostuu laaja-
alainen sirkustaiteen ymmärtäminen ja monipuolinen opettajuus. Toiminnallaan
sirkusopettajana hän on johdattanut useita opiskelijasukupolvia harrastuksen
kautta kansainväliseen ammattilaisuuteen.

Katuesiintyjänä Ranskassa uransa 1990-luvulla aloittanut Lejeune toimi
espoolaisen Suvelan Sirkuksen sirkustaiteen vastuuopettajana ja taiteellisena
johtajana vuosina 1993–2001. Ongelmalähiön lasten ja nuorten aktivoimiseen
tarkoitettu projekti osoitti sirkuksen sosiaalisen käytön suuret mahdollisuudet.

Vuosina 2001-2004 Lejeune työskenteli sirkustaiteen opettajana Ecole Nationale
de Cirque de Châtellerautissa Ranskassa. Palattuaan Suomeen Lejeune on
työskennellyt sirkustaiteen opettajana muun muassa Turun ammattikorkeakoulun
sirkuslinjalla, Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisellä näyttelijätyönlaitoksella
sekä useissa pääkaupunkiseudun nuorisosirkuksissa.
Tällä hetkellä Lejeune toimii Lahden Koulutuskeskus Salpauksen pääsirkus-
opettajana sekä muun muassa Cirko – Uuden Sirkuksen Keskuksen maahan-
muuttajanuorille suunnatun sirkuskerhotoiminnan vastuuopettajana.

Lionel Lejeune on tunnettu lämpimänä ja vaativana sirkuspedagogina, joka
vahvan myötäelämisen kykynsä kautta saavuttaa opiskelijoiden luottamuksen.
Laajojen kansainvälisten verkostojensa kautta hän on ollut liittämässä
suomalaista sirkusta alan kansainväliseen yhteisöön. Lejeunen panos uusien
suomalaisten sirkuslaisten opettajana on omalta osaltaan edistänyt merkittävästi
maamme sirkustaiteen kehitystä ja alan arvostuksen paranemista.
Gaalan järjestämisestä vastasi Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto
yhteistyössä teatteri-, tanssi- ja sirkusalan muiden järjestöjen kanssa.
Thalia-gaalan suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Sirkuksen Lumo -palkinto jaetaan seuraavan kerran vuonna 2011.

Vuoden 2009 Suomi-palkinto Circo Aereolle

Suomi-palkinto on kulttuuri- ja urheiluministerin ja valtiovallan antama
kiitoksenosoitus taiteellisesta luomistyöstä. Kukin palkittu sai 30 500 euroa
paitsi kuvataiteilijat, jotka jakoivat summan puoliksi. Suomi-palkintoja on
myönnetty vuodesta 1993 lähtien.

- Tänäkin vuonna palkitsemme kestävästä ja pitkästä elämäntyöstä, erityisen
merkittävästä ja ainutlaatuisesta kulttuurikohteesta, arjen iloisesta taiteesta
sekä työstä uuden taiteenalan tuomiseksi ja aloittamiseksi maassamme.
Erityiseksi painopisteeksi olemme halunneet nostaa lastenkulttuurin parissa
tehtävän kestävän ja usein näkymättömäksi jäävän, mutta äärimmäisen
tärkeän perustyön, sanoi ministeri Wallin palkintopuheessa.

Palkintoperustelut
Cirko Aereo ry

Circo Aereon perustaminen vuonna 1996 merkitsi suomalaisen nykysirkuksen
alkusysäystä. Ryhmän toiminta ja taiteellinen painoarvo ovat kehittyneet yhtä
jalkaa maamme sirkuskulttuurin uuden nousun kanssa. Circo Aereo on toiminut
suomalaisen uuden sirkuksen tiennäyttäjänä.

Circo Aereon taiteellinen profiili perustuu todellisuuden tarkkaan havainnointiin,
vahvaan tietoisuuteen sirkuksen ja muiden taiteenalojen perinteestä ja uusimmista
suuntauksista sekä vapaana virtaavaan luovuuteen. Circo Aereon teoksissa sirku-
staide liittyy yhteen muiden taiteenalojen kanssa ennakkoluulottomasti ja korkealla
taiteellisella tasolla.

2000-luku on merkinnyt ryhmälle astumista eurooppalaisen nykysirkuksen eturiviin
esityksillä liki 30 maassa. Vuosittain ulkomaan esityksiä kertyy 100–150.
Tuoreimpana aluevaltauksenaan Circo Aereo on juuri palannut neljä viikkoa kestä-
neeltä Yhdysvaltain itärannikon teattereihin ja kulttuurikeskuksiin suuntautuneelta
kiertueeltaan. Seuraava Yhdysvaltain kiertue tapahtuu vuoden 2011 alussa.
Euroopassa Circo Aereon tärkein markkina-alue on nykysirkuksen synnyinmaassa
Ranskassa. Ryhmä rekisteröityi Suomen lisäksi Ranskassa jo vuosikymmenen alussa.
Tämä on merkinnyt toimivia yhteistyökumppanuuksia, taloudellista tukea ja esiinty-
mismahdollisuuksia muun muassa monilla Ranskan alueellisilla kansallisnäyttämöillä.

Circo Aereon menestys on kuva erään maamme nuorimman taidemuodon nykytilan-
teesta. Nykysirkus on dynaaminen, elämää sykkivä suomalaisen kulttuurin osa.
Tänään Circo Aereolle ojennettavalla Suomi-palkinnolla opetusministeriö tunnustaa
nykysirkuksen omaäänisen merkityksen ja korkean tason taidekentässämme.
Peräänantamaton työ on tuottanut hienoa tulosta.

Lähde: Opetusministeriön tiedote 25.11.2009



Marko Karvo on Vuoden taikuri 2008

Marko Karvo on valittu Suomen Taikapiirin vuosikokouksessa 7.2.2009
Vuoden Taikuriksi 2008. Pariisissa asuva Marko Karvo on lintuohjelmallaan
luonut loistavan uran kansainvälisillä areenoilla. Vuoden 2008 aikana hänel-
lä on ollut pitkäaikaiset kiinnitykset sekä Berliinin Wintergarteniin että
Frankfurtin Tigerpalastiin.

Taikapiiri palkitsi Janne Raudaskosken Emeritus Reijo Salminen- Trofeella.
Taikuuden ammattilainen Janne Raudaskoski esiintyi viime vuonna mm.
Unga Teaternissa lapsille suunnatulla taikateatteriesityksellään Watti Walo-
pää ja kadonnut hehku.

Kahlekuningas Jari Tapanaiselle myönnettiin Timo Tuomivaara- kiertopal-
kinto. Tapanainen on vuoden 2007 aikana saanut median huomion näyttä-
villä esityksillään, mm. Down By The Laituri –festivaalin yhdeydessä, sekä
vuoden 2008 Taikapäivillä tehty Kuoleman Rovio ja Kokkolan Venetsialais-
ten Veden Vanki, jossa vapautuminen tapahtui sukelluksissa 9 asteisessa
vedessä.

Risto Pajunen sai yhdistyksen sisäisen Raataja -patsaan kovasta työpanok-
sestaan ja avuliaisuudestaan.

Suomen vanhin taikuriyhdistys (perustettu vuonna 1945) valitsi uudelleen
puheenjohtajakseen ammattitaikuri Robert Jägerhornin.

Lähde: Suomen Taikapiiri ry.

Janne Katajasta Vuoden viihdetaiteilija 2009

Esiintyvät Taiteilijat ry on nimennyt Vuoden Viihdetaiteilijaksi riihimäkeläi-
sen koomikko-juontaja Janne Katajan.

Kataja toimii ammattimaisesti viihde- ja estraditaiteen alalla, ja hän on
poikkeuksellisella tavalla noussut laajan yleisön tietoisuuteen. Omaperäisel-
lä ja suvereenilla tyylillään hän on noussut myös yleisön suosikiksi.
Vuoden Viihdetaiteilija 2009 julkistettiin Helsingissä sunnuntaina 1.2.2009.

Ennen TV-uraansa Kataja työskenteli juontajana erilaisissa tilaisuuksissa
ympäri maata. Hän on opiskellut teatteria Turun Taideakatemiassa ja on
sekä näytellyt Riihimäen Teatterissa että toiminut teatterin markkinointi-
päällikkönä. Yhdessä näyttelijä Aku Hirviniemen kanssa hän on keikkaillut
taikurina ja niin sanottuna tässä ja nyt -tilannekoomikkona.

Janne Katajan TV-ura alkoi Idols Extra -ohjelmasta, jonka jälkeen hänet on
nähty muun muassa ohjelmissa Big Brother Extra, Hei me leivotaan, Kesä-
illan valssi ja Eilen, tässä ja nyt sekä Power of ten -showssa. Kataja tullaan
näkemään 5. helmikuuta ensi-iltansa saavassa Komediateatteri Arenan
uudessa musiikkinäytelmässä Spede ja kumppanit, jossa Kataja esittää
Ere Kokkosta.

Maarit Niiniluodolle Tietokirjailijapalkinto

Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Tietokirjailijapalkinnon journalisti
Maarit Niiniluodolle. Palkinto jaettiin Helsingin kirjamessuilla lauantaina
25. lokakuuta. Tietokirjailijapalkinto, 6 000 euroa, myönnetään tunnus-
tuksena laajasta ja ansiokkaasta tietokirjatuotannosta. Palkinnot jaetaan
nyt kahdeksatta kertaa.

Tietokirjailija ja journalisti Maarit Niiniluodon (s. 1943, asuu Helsingissä)
teoksista suurin osa käsittelee suomalaista populaarikulttuuria. Hän on
kirjoittanut Esa Pakarisesta, Toivo Kärjestä, Harmony Sistersistä,
Georg Malmstenista ja monista muista suomalaisten rakastamista taitei-
lijoista. Niiniluoto on tehnyt merkittävää työtä 1970-luvulta alkaen, kun
hän löysi lähes unohtuneen populaarikulttuurin maailman, ryhtyi kirjoit-
tamaan siitä ja julkaisi teoksia, jotka oli tarkoitettu nimenomaan suuren
yleisön luettavaksi. Niiniluodon teoksissa näkyy hänen journalistitaustansa.
Ne ovat sujuvasti kirjoitettuja eläviä kuvauksia suomalaisten yhteisestä
kansallisesta perinnöstä.




Jaakko Teppo - Haaska mies nyt kirjakaupoissa!

Kaukonen, Martti - Teppo, Jaakko
Jaakko Teppo - Haaska mies
OVH: 25.00 €
Kustantaja: www.johnnykniga.fi

Jaakko Tepon keikkakierros Suomeen ja savolaisuuteen on ollut pitkä
ja perusteellinen. Repaleinen reissumies ammensi voimaansa suoma-
laisen kuplettiperinteen alkujuurilta. Eemeli ja Esa Pakarinen olivat
alkuaikojen innoittajia, mutta omaakin alkoi syntyä jo teini-iässä 60-
luvulla, kun Teppo rakenteli laulujensa maailman, Pörsänmäen.

Tepon laulujen hahmot ovat syntyneet muistoista matkan varrelta,
tosielämän henkilö on kuitenkin vain Toivo Ryynänen, kirjan aihe
itsekin. Ryynäsen vaiheikas työura kun on heittänyt miehen muun
muassa Kihniön kirkkoherralle urkujen polkijaksi, TVH:lle aurausvii-
taksi ja Kiuruveden ratapihalle ratapölkyksi, mistä routa nosti hänet
lopulta Pielavedelle poliisiksi.

Jaakko Tepon äänitteitä on myyty yhteensä yli 500 000 kappaletta,
ja myydään edelleen. Haaska mies kertoo hänen tarinansa ja opetuk-
sensa – laulujakin löytyy.

"Näyttää se tuo poeka tulevan issäänsä.
Hyvin tuntuu pysyvän pystyssä puuta vasten."

Ihmeen väkeä! -Suomalaisen sirkuksen sankaritarinoita


Vasta ilmestynyt sirkuskirja tarjoaa vankkaa taustatietoa
aikamme sirkussankaruudelle. Eri ikäpolvien taiteilijoiden,
kouluttajien ja taustavaikuttajien kertomukset heijastelevat
sirkustaiteemme monia ulottuvuuksia, jotka kytkeytyvät
kiinnostavalla tavalla myös yhteiskunnallisiin murroksiin.
Uranuurtajasukupolvea edustaa pitkään maamme ainoana
jonglöörina toiminut Björn "Henrico" Gammals. Kirjassa
puheenvuoronsa esittävät myösmm. Carl-Gustaf Jernström,
Pekka Kärkkäinen, Markku Aulanko, Anna-Kaisa Järvi ja Pete
Poskiparta. Tomi Purovaaran Ihmeen väkeä! -kirja esittelee
myös kattavasti suomalaisen sirkuksen historian.

Lue lisää >>